Published at: 11 March, 2022
Tällä viikolla juhlittiin Naisten päivää. Naisten asema suuressa osaa maailmaa on kohentunut paljon. Suomessakin on alue, jossa naiset ja tytöt jäävät poikien ja miesten varjoon. Tyttöjen neuropsykiatriset piirteet jäävät usein piiloon ja siten myös hoitamatta.
Tässä muutamia menestyneitä naisia, joilla on nepsydiagnoosi: Greta Thunberg (ilmastoaktivisti), Simone Biles (Maailman paras voimistelija), Billie Ellish (muusikko), Emma Watson (poliittisesti aktiivinen näyttelijä), Jessica McCabe ( youtube, How to ADHD), Hannah Gadsby (koomikko), Jahla Osborne (tutkija), Dr Temple Grandin (tutkija) och René Brooks (yrittäjä, Black Girl Lost Keys).
Neuropsykiatriset pojat usein näkyvät ja kuuluvat. Kouluhenkilökunnan huomio menee näihin näkyvästi oireileviin oppilaisiin.
Onko luokassasi tyttö, joka on hiljainen, tekee useimmiten tehtävänsä kovinkin tunnollisesti ja kuitenkin näyttää ajoittain istuvan omiin ajatuksiinsa uppoutuneena? Hän ei aiheuta suurempia häiriöitä, mutta hyvien kaverisuhteiden löytäminen ja säilyttäminen on vaikeaa. Hän voi myös möläytellä sopimattomaan aikaan asioita, olla näsäviisas ja touhuta omiaan, kun pitäisi keskittyä tekemään jotain ihan muuta.
Miksi tytöt jäävät näkymättömiin?
Yhteiskunnassa on erilaiset odotukset tytöille ja pojille. Tytöt oppivat usein maskeeraamaan piirteitään hyvin. He seuraavat ympäristöä ja yrittävät sovittaa toimintansa siihen sopivaksi. Tätä tapahtuu niin ADHD-, autismin kirjo- kuin tourettetytöillä. Maskeeraaminen kuitenkin vie voimia ja stressikynnys ylittyy helpommin niinä päivinä, kun on oltava sosiaalinen. Tämä saattaa näkyä jumittumisina, raivokohtauksina sekä esimerkiksi koulupoissaoloina. Stressi vaikuttaa myös siihen, että nepsytytöt masentuvat ja ahdistuvat muita helpommin.
Tytöt myös helpommin oppivat kompensoimaan paremmin nepsypiirteitään. He saattavat kehittää systeemejä muistamiseen, ajanhallintaan ja keskittymisen tukemiseen. Joillain tytöillä kompensointikeinoista kehittyy pakko-oireinen häiriö.
Miksi nepsytyttöjen huomaaminen on niin tärkeää?
Tytöt kärsivät nepsypiirteistä paljon. Useimmat tytöt ovat sosiaalisesti hyvinkin taitavia ja nepsytyttö huomaa usein olevansa erilainen. Jos sosiaaliset taidot ovat heikot, on vaikea löytää paikkaansa toisten tyttöjen joukosta. Jotkut liikkuvatkin enemmän poikien kanssa, mutta eivät sielläkään koe täysin kuuluvansa porukkaan. Tytöt saattavat kärsiä paljon ystävävaikeuksista ja oppia häpeämään itseään.
Tyttöjen itsetunto saa useimmiten kouluaikoina suurempia kolauksia kuin poikien. Tämä johtaa monesti alisuoriutumiseen ja mielenterveysongelmiin. Usein tyttö vasta aikuisena alkaa itse tutkia mahdollisia syitä ongelmilleen. Sitä ennen elämään on mahtunut epäonnistuneita tai keskeytyneitä koulutuksia, vaihtuvia ihmissuhteita, haasteita työpaikoilla, työttömyyttä, jatkuvaa epävarmuutta sekä pelkoa epäonnistumisista ja joskus päihteiden väärinkäyttöä.
Jos nepsytytöt huomattaisiin aiemmin, olisi heillä huomattavasti paremmat mahdollisuudet hyvään elämään ja onnistumisiin arjessaan. Kouluhenkilökunta on tässä tärkeässä roolissa. Katso huomenna luokkaasi uusin silmin. Onko sinun luokassasi nepsytyttö joka tarvitsee sinun ja meidän tukea?
Jos haluat tutustua aiheeseen lisää, tässä muutamia kirjavinkkejä. Suomeksi aiheesta on julkaistu hyvin vähän kirjallisuutta.
Flickor med autism och adhd : en guidebok för föräldrar och professionella, Maria Bühler
Flickor med ADHD – Hur de känner och varför de gör som de gör, Kathleen G Nadeau, Ellen B Littman, Patricia O Quinn
Adhd – Från duktig flicka till utbränd kvinna, Lotta Borg Skoglund
Flickor med aspergers syndrom/Högfungerande autism och flickor med AD/HD, Brigitte Oxelqvist
Understanding ADHD in Girls and Women, Andrea Bilbow
Understanding Girls with ADHD: How They Feel and Why They Do What They Do, Kathleen Nadeau , Ellen Littman , Patricia Quinn
Autism and Girls, Temple Grandin , Tony Attwood , Michelle Garnett ym.
Life on the Autism Spectrum – A Guide for Girls and Women, Karen McKibbin , Dr Anthony Attwood
Artikkeli Helsingin sanomissa, Mielen päällä, mielenterveyden professori Anna-Kesi-Rahkonen, avautuu vain tilaajille 9.3.2022 https://www.hs.fi/tiede/art-2000008426255.html