Raaseporilaiset tuntevat pettymystä, tyytyväisyyttä ja mielihyvää Raaseporia kohtaan

Etusivu > Artikkelit > Raaseporilaiset tuntevat pettymystä, tyytyväisyyttä ja mielihyvää Raaseporia kohtaan

Published at: 29 September, 2021

Ajankohtaista Kehittämishankkeet ja -projektit Raaseporin brändityö

Raaseporin kaupunki on teettänyt tutkimuksen selvittääkseen asukkaiden tunteita Raaseporia ja sen eri kaupunginosia kohtaan. Tutkimus on ainutlaatuinen ja yksi kahdesta isommasta kaupungin brändiprojektissa toteutetusta tutkimuksesta, joiden tarkoituksena on kartoittaa Raaseporin brändin tilannekuvaa. Brändiprojekti on kaupungin strateginen panostus tunnettuuden lisäämiseksi. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään myös kaupungin strategiatyössä ja muussa kehitystyössä.

Enemmistö tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan

Empatiatutkimuksen mukaan enemmistö eli 60 % raaseporilaisista tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan. Jos tuloksia vertaa muihin samankokoisiin kaupunkeihin Suomessa, negatiivisia tunteita on Raaseporissa hieman enemmän. Raaseporilaiset tuntevat Raaseporia kohtaan pääosin pettymystä (28%), tyytyväisyyttä (18%) ja mielihyvää (12%).

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemus Raaseporista jakaa kaupunkilaisia. Taustalla ovat muun muassa kuntaliitokset ja kaksikielisyys. Pettymys kertoo odotuksista, jotka eivät ole täyttyneet. Tyytyväisyys puolestaan kuvaa tarpeiden riittävää täyttymistä, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo.

Sisäinen ylpeys ruokkii ihailua ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa

Tutkimuksessa vertailtiin Raaseporia sen suurimpiin yhdeksään kaupunginosabrändiin. Tuloksissa nähdään, että asukkaat tuntevat yllättävänkin paljon positiivisia tunteita omia kotikontuja kohtaan. Esimerkiksi Fiskars herättää ylpeyttä sekä fiskarilaisten, että kaikkien raaseporilaisten keskuudessa. Ulkopaikkakuntalaiset taas tuntevat Fiskarsia kohtaa ihailua ja kiinnostusta.

– Asukkaat tuntevat voimakkaita positiivisia tunteita omia kaupunginosia kohtaan, jotka ovat myös vahvoja brändejä. Tämä on voimavara koko alueelle, toteaa Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.

Tuloksissa on myös havaittavissa yksittäisiä poikkeuksia. Raaseporilaiset tuntevat pääasiassa myötätuntoa Pohjaa kohtaan. Pohjalaiset itse tuntevat kuitenkin pääosin ylpeyttä, tyytyväisyyttä ja rakkautta.

– Myötätunto kertoo tyypillisesti toisten ahdingosta. Myötätuntoiset ihmiset ovat myötätunnon kohteen puolella ja haluavat auttaa. Myötätunto on tunteena positiivinen ja osallistava – kaiken kaikkiaan kokoava, yhteiskunnallinen voima, Timo Järvinen korostaa.

Monet ovat positiivisia, mutta passiivisia

Tutkimuksessa on analysoitu matriisin avulla, minkälaiseen käyttäytymiseen ihmisten kokemat tunteet johtavat. Tutkimuksen mukaan raaseporilaisista 29 % on positiivisia ja sitoutuvia. Voidaan olettaa, että tämä ryhmä jakaa ja kertoo Raaseporista positiivisessa hengessä. 31 % raaseporilaisista on positiivisia, mutta passiivisia ja 38 % negatiivisia ja lamaantuvia. Koko Suomeen verrattuna tämä ryhmä on Raaseporissa keskimääräistä suurempi. Viimeinen ja pienin ryhmä on negatiivisesti sitoutuvat vastustajat, joita Raaseporissa on vain 2 %. Tämä ryhmä voi käyttäytyä jopa hyökkäävästi sosiaalisessa mediassa.

– Sosiaalinen media voi usein antaa meille vääristyneen kuvan todellisuudesta. Voi helposti luulla, että siellä jaetut mielipiteet edustavat enemmistöä ja heijastavat yleistä totuutta. On kiinnostava huomata, että itse asiassa vastustajia on yllättävän vähän, pohtii Raaseporin kehityspäällikkö Jennifer Gammals. Muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna Raaseporissa on jopa vähemmän vastustajia.

Vakiintuneet teoriat tutkimuksen taustalla

Empatiatutkimuksen malli perustuu Geneven yliopiston tutkimukseen ja tutkimusmetodiin (Geneva Emotion Wheel). Vastausvaihtoehtoina on kymmenen negatiivista ja kymmenen positiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto. Tutkimukseen vastasi 717 henkilöä, josta 620 asuvat Raaseporissa ja 97 olivat ulkopaikkakuntalaisia. Tutkimuksessa hyödynnettiin empatia-analytiikkaa, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, -tutkimukseen ja -algoritmiin. Koska ulkopaikkakuntalaisia vastauksia oli vähän, tämän osan tulokset voi nähdä vain alustavina viitteinä. Tutkimus toteutettiin kyselyllä maaliskuussa 2021 empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toimesta.